tammikuu

Kotisivuja on pikkuhiljaa uusittu ja auton ajokuntoon laittaminenkin on käynyt mielessä.

22.3.

Iinatin rata on kuulemma jo aurattu, eli ei muuta kuin auton laittoon! Viime syksynä pakkasimme automme motorhomeen tekemättä sille juuri mitään ja veimme koko paketin talvisäilöön. Ainoastaan moottori otettiin pois siltä varalta, jos sen olisi viitsinyt avata talven kylminä iltoina. No, eipä viitsitty...

Tänään päätimme aloittaa valmistautumisen tulevaan kauteen. Motorhome sisältöineen haettiin talvisäilöstä, jonka jälkeen kävimme auton kimppuun. Tämän päivän urakkana oli ainoastaan purkaa auto osiin, tarkastaa runko ja muut osat mahdollisien kulumien/vaurioiden osalta, sekä tehdä lista hankittavista osista ja tarvikkeista.

5.4.

Säämiehemme radan välittömästä läheisyydestä raportoivat, että rata alkaa olla jo ajokuntoinen! Lunta ei ole radalla enää juuri nimeksikään. Vain sulamisvesistä muodostuneita lätäköitä siellä täällä. Tosin varikkoalueella voi huoltokärryn työntäminen tuottaa vielä ongelmia...

6.4.

Eilinen sääraportti antoi taas puhtia auton laittamiseen. Tällä kertaa oli vuorossa kevään ärsyttävin työvaihe - osien putsaus... Viime kauden aikana kertyneet liat pestiin bensalla pois, jotta auto olisi taas mukavampi kasata. Samalla oiottiin pohjalevyn kiinnityskorvakkeita... (yritettiin myös hitsata puikolla, mutta huonoin lopputuloksin)

7.4.

Hovihitsarimme Pantze kävi vahvistamassa pohjalevyn kiinnikkeet. Hommat hoituu, kun on ammattimies asialla :-)

16.4.

Projekti jatkuu.... Tänään puhdistimme taka-akselin laakerit ja viilasimme jarrulevyn hiukan ehompaan kuntoon. Jarrulevy oli jostain kumman syystä aika kolhiintuneen näköinen, vaikka kukaan ei tunnustanutkaan ajelleensa kanttareiden yli :-)
Tänä vuonna on suunnitelmissa myös pieni tyylin muutos. Tässä vaiheessa sininen salama muuttui hopeanuoleksi ainakin rungon osalta. Saas nähdä, miltä auto tulee valmiina näyttämään...

19.4.

Tämän huoltopäivän aluksi tiimimme siirtyi Hi-Tech-aikaan. Valjastimme nimittäin tietokoneen käyttöömme, jonka avulla suoriudumme aerodynaamisista ja telemetriaan liittyvistä laskelmista hiukan nopeammin kuin ennen laskutikun kanssa.
Mutta heti alkuseremonian jälkeen auton kimppuun... Ensin pakoputken tukirauta, taka-akseli ja jarrusysteemit paikoilleen. Sitten oli vuorossa etuakselisto kaikkine ohjaukseen liittyvine osineen. Penkin suojaksi tehtiin uusi "pohjapanssari" ennenkuin penkki laitettiin paikoilleen.
Maalausprojekti jatkui myös tänään... Penkin tausta maalattiin mustaksi ja kokeilumielessä vanha etuponttooni rungon väriseksi.
Ja siinäpä se ilta sitten vierähtikin. Aika paljon saatiin tällä kertaa aikaan... Itse asiassa seuraavaan kertaan jäi vain moottorin, pohjalevyn ja ponttoonien asennus.

23.4.

Pohjalevyn teko oli vuorossa tänään... Ei saatu valmiiksi... Piti Kuplaakin laitella samalla...

27.4.

Tänään olikin sitten loppusuora edessä. Vaikka tehtävälista olikin lyhyt, viimeisten asioiden "nypläämisessä" kului yllättävän paljon aikaa. Osasyyllisenä perfektionismi, mikä tiimiimme iskee aina tässä vaiheessa kautta. On oltava juuri oikean mittaisia pultteja, oikean sävyisiä nippusiteitä, oikean kokoisia pehmikekumeja, jne. jne. Toisaalta, jos nyt ei noissa asioissa ole tarkka, niin eivät ne siitä muuksi muutu kauden edetessä. Kokemusta on...
Mitä tänään sitten saatiin aikaiseksi? Pohjalevy viimeisteltiin ja laitettiin paikoilleen. Moottori putsattiin ja laitettiin paikoilleen. Lisäpainot kiinnitettiin, joista toinen myös maalattiin. Ponttooneja maalailtiin (taas)... Pakoputken kiinnikettä ja ketjusuojaa modifioitiin aerodynaamisempaan muotoon. Onneksi oli tietokone apuna, ettei koko yö sentään mennyt ilmanpyörteitä laskiessa...
Sitten olikin käynnistyksen aika... Eikä mitään ongelmia! Käyntiin pärähti, niinkuin aina ennenkin.
Lopuksi vielä integroimme uusien sääntöjen vaatiman sammuttimen huoltokärryymme.

5.5.

Niin se kesä pääsi taas yllättämään... Elohopea näytti vajaata 20 astetta, joten ei muuta kuin radalle...
Radalle lähtö oli ehkä hiukan liiankin innokas, sillä työkalut unohtuivat talliin! Piti vain luottaa siihen, että kaikki ruuvit ja mutterit on muistettu kiristää riittävän tiukalle (ettei tarvinnut etsiä pudonneita osia ympäri rataa, niinkuin viime keväänä :-)
Kevään ensimmäinen testisessio menikin ilman suurempia murheita. Ainoastaan kaasuvaijeri pääsi jossain vaiheessa löystymään, mutta sekin saatiin kiristettyä lainatongeilla...
Talven mittaan tehdyt aerodynamiikkalaskelmat ovat selvästikin tuottaneet tulosta. Kierrosajat olivat todella lupaavia loppuunajetuista renkaista huolimatta.

7.5.

Tänään oli vuorossa kilpailunumeroiden teko. Hovitaiteilijamme Kalevi Ohenoja laittoi taas tarraleikkurin surisemaan ja teki autoomme uudet kilpailunumerot. Tällä kaudellahan kilpailemme numerolla 15.


Kokeilimme myös kuinka renkaanvaihto onnistuu (siis uusien kumien vaihtaminen vanteille). Eturenkaiden kanssa ei suurempia ongelmia ollut, kunhan oikea tekniikka l�tyi, mutta takarenkaat olivatkin sitten hiukan hankalammat. Jotta vanhat kumit saatiin vanteilta irti, jouduttiin käyttämään hiukan mielikuvitusta, Kuplan vanhaa puskurinkiinnikettä ja kukkalaatikon kiinnitysrautaa...

11.5.

Tänään pyörähti kausi käyntiin! Tosin vasta harjoituskilpailun merkeissä, mutta kilpailu kuitenkin.
Ennenkuin pääsimme radalle piti tiimin kehittää perinteinen "kisakiire". Tallilla piti autoon nimittäin kiinnittää uudet kilpailunumerot, sekä tehdä muutamia luotettavuutta parantavia säätöjä. Nämä toimet haluttiin tehdä tallissa siksi, että radalla sää oli hiukan vilpoinen. Lämpötila oli noin neljä (4) astetta ja kohtalainen tuulikin puhalsi. Onneksi ei sentään tullut räntää taivaalta! Kiireestä huolimatta radalle ehdittiin kuitenkin ajoissa ja jokainen kuski kerkesi vielä ajaa muutaman lämmittelykierroksenkin.
Lämpötilasta johtuen ei pito ollut tänään parhaimmillaan. Osasyyllisenä myös loppuunajetut renkaat, joista kuluneimmasta paistoi jo kangas läpi! Mutta siitä huolimatta hauskaa oli! Jokainen lähtö meni varsin mallikkaasti, ainoastaan viimeistä lähtöä täytyi yrittää pari kertaa, ennenkuin lähtömuodostelma kelpasi lähettäjälle.
Tänään mukana oli 16 tiimiä ja meidän loppusijoituksemme oli 4.

Jälkihuomautuksena voisi todeta, että joiltakin kuskeilta oli selvästikin unohtunut/jäänyt lukematta sääntökirjan kohta "7.5. Ajo kilpailussa". Siellä mainitaan mm. seuraavaa: " Ajettaessa suoralta rinnakkain kaarteeseen, tulee molempien kuljettajien mahtua ajamaan rinnakkain myös kaarteen läpi. Kuljettaja voi valita vapaasti ajolinjansa vain silloin, kun autot eivät miltään osiltaan ole rinnakkain." Eli lyhyesti sanottuna kiilaaminen on kiellettyä.
Vaan mitäpä tuosta... Harjoituskilpailuhan tämä vasta oli... :-)

20.5.

Rengasruletti vuorossa... Tällä kertaa ajattelimme selvitä niistä itse ilman rengasliikkeen apua.
Pari viikkoa sitten onnistuimme jo pari eturengasta vaihtamaan, mutta takarenkaat tuottivat hiukan ongelmia. Oli siis aika tehdä hydraulinen prässi, jonka avulla rengas saataisiin painettua irti vanteelta.
Tarvikelista tähän projektiin oli varsin lyhyt, rautaa ja pullotunkki. Tosin raudan kappaleet piti tietysti hitsata oikealla tavalla kiinni toisiinsa, että vehje toimisi toivotulla tavalla :-) Prässin mallin ja toimintaperiaatteen olimme kevään mittaan jo päissämme suunnitelleet...
Kun rakennelma oli saatu jokseenkin kasaan, oli testauksen vuoro. Takarengas prässiin, oikeaan muotoon sahattu "vaneripylpyrä" renkaan päälle, vielä pari kalikkaa avuksi ja sitten tunkkaamaan. Ja kas... rengas irtosi vanteelta kuin itsestään!
Tietysti kumi piti vielä kammeta pois vanteelta, mutta se onnistui käsipelillä parin ruuvimeisselin avulla. Mutta uusien kumien laitto vanteille (takarenkaat) ei ollutkaan niin helppoa. Useamman ärräpään säestyksellä operaatiossa kuitenkin onnistuttiin pelkin käsivoimin. Samalla päätettiin, että jokin laite tähänkin hommaan pitää keksiä/rakentaa...

23.5.

Auton säätämistä tiistain kilpailua varten... Mm. yhden lisäpainon kiinnikkeet piti maalata, että olisimme edustavamman näköisiä... :-)

24.5.

Tänään oli historiallinen päivä. Tiimimme testasi ensimmäistä kertaa koko historiansa aikana sadekelillä! Tähän saakka märällä radalla oli ajettu lähinnä olosuhteiden pakosta (kilpailut sadesäällä), koska tiimimme enemmistö pitää kuitenkin enemmän auringonpaisteesta :-)
Myös tuleva keikkakuskimme Jouni oli ottamassa tuntumaa märkiin olosuhteisiin.... Ja Matti luuli jälleen ajavansa ruohonleikkuria :-)

25.5.
1. kilpailu

Vuoden 2004 fossiilisarja käynnistyi tänään sateisissa merkeissä. Rata oli märkä jokaisen lähdön aikana, vaikka vettä satoikin vain 1. ja 2. lähdön välissä. Elohopeakaan ei jaksanut vielä nousta kesäisiin lukemiin, vaan lämpötila jäi 7-8 asteen nurkille.
Kauden ensimmäiseen osakilpailuun ilmoittautui yhteensä 29 tiimiä. Me saimme arvonnassa lähtöruuduiksimme ruudut 3, 14 ja 28. Ajojärjestyksessä päädyimme ratkaisuun Esa-Matti-Tarmo ilman sen suurempia taktiikkakuvioita.
Ainoa taktinen kuvio oli se, että auto on tuotava ehjänä ruutulipulle. Ja mielellään spinnaamatta kertaakaan matkan varrella...

1. Lähtö Ensimmäinen lähtö sujui siististi ja koko joukko pääsi ensimmäiset mutkat läpi ilman ongelmia. Esa tosin menetti yhden sijan, mutta otti vahingon takaisin pari kierrosta myöhemmin. Kilpailun kuluessa näimme muutamia spinnauksia ja ulosajoja, mutta kaikista selvittiin lähinnä henkisin kolhuin. Kierrosten vähetessä Esalle tuli hiukan pito-ongelmia auton peräpään suhteen. Vauhtia joutui tiputtamaan mutkissa sen verran, että pari nopeampaa kuskia onnistui pääsemään ohi.
Esa sijoittui 1. lähdössä lopulta viidenneksi.

2. Lähtö Toisen lähdön startti näytti hiukan huolestuttavalta tiimimme suhteen. Matti myöhästyi hiukan lähtökiihdytyksessä ja muutama kilpakumppani pääsi ohi. Tilanne kuitenkin korjaantui pitkin matkaa ja sijoitus kohentui pykälä pykälältä. Nousun kruunasi toiseksi viimeisellä kierroksella tehty kahden auton ohitus, vaikka toinen niistä olikin kierroksella ohitettava.
Matti sijoittui lopulta kymmenenneksi.

3. Lähtö Tarmo lähti viimeiseen lähtöön takarivistä. Lähdön tapahduttua oli välittömästi havaittavissa, että tästä lähdöstä tulee illan vauhdikkain. Heti ensimmäisessä mutkassa muutama auto spinnasi ja Tarmo paransi välittömästi sijoitustaan. Lähdön kärkiporukassa käytiin kovaa kamppailua, joka lopulta johti yhdelle tiimille annettuun varoitukseen ja tunteiden lämpenemiseen varikolla :-)
Se varmaan kannattaa kaikkien muistaa, että kilpailussa ajaa niitä kuskeja, joille on sattunut vahinkoja ja niitä, joille ei vielä ole sattunut vahinkoja...
Ruutulipun heiluttua Tarmo oli onnistunut nousemaan viimeisestä rivistä sijalle 16.

Yhteenvetona todettakoon, että tiimimme selviytyi historiansa ensimmäisestä täysin märällä kelillä ajetusta kilpailusta oman mittapuumme mukaan loistavasti. Jokainen kuski pysyi radalla, ei tullut spinnannauksia tai muita kohelluksia ja autokin pysyi ehjänä.
Näillä eväillä selvisimme lopputuloksissa sijalle kuusi (6)!!!

2.6.

Edellisen kisan sotkujen siivousta... Sadekelillä ajettaessa vesi ja siihen sekoittunut pöly/hiekka tunkeutuvat joka paikkaan. Tänään putsasimme auton kauttaaltaan ja öljysimme laakereita, niveliä yms. mistä vesi oli vienyt kaiken voiteluaineen pois.
Hiekkaa oli kertynyt myös tankin ja pohjalevyn väliin, minkä johdosta sekä pohjalevy, että tankki olivat hieman hioutuneet hangatessaan toisiaan.
Mietintämyssystä tilattiin ratkaisumalli, ettei sama pääsisi enää toistumaan...

8.6.
2. kilpailu

Kas vain... Kilpailu pääsi taas yllättämään... Testikierroksia takana edellisen kilpailun jälkeen pyöreät 0 kappaletta. Mutta ei se mitään... tuttu tilanne. :-)
Päivä alkoi makkaran grillauksella ja venuksen katselulla (näkyi pisteenä auringon edessä), jonka jälkeen autoon kiinnitettiin pohjastaan kumiliuskoilla suojattu tankki ja pohjalevy. Tavarat pakattiin kyytiin ja suunnattiin radalle hyvissä ajoin.
Ennen kilpailua ajettiin muutamia kierroksia oikeiden rengaspaineiden löytämiseksi. Kaikkien yllätykseksi auto tuntui toimivan loistavasti, eikä muihin säätöihin tarvinnut sen kummemmin koskea.

Sää oli tällä kertaa aurinkoinen, mutta viileä. Lämpötila pyöri reilussa 10 asteessa ja puuskittainen tuuli puhalsi vilpoisasti tuoden samalla pölyä viereiseltä "tekovuorelta" radalle. Tämän päivän osakilpailuun ilmoittautui 33 joukkuetta, mikä taitaa olla ennätys koko fossiilisarjan historiassa.
Lähtöruutumme tällä kertaa: 1, 16 ja 32
Ajojärjestys: Matti - Tarmo - Esa

1. Lähtö Matti pääsi siis master-autona ensimmäiseen lähtöön. Lähtö sujui hyvin ja kärkipaikka säilyi viidennelle kierrokselle saakka, kunnes perässä ajanut Tölkki-tiimin kuski onnistui pääsemään ohi. Loput kymmenen kierrosta olivatkin sitten tiukkaa vääntöä kärkisijoituksesta, mutta riittävän varmaa ohituspaikkaa ennen ruutulippua ei kuitenkaan löytynyt. Kärkisijoilla kun ei uskalla liikaa riskeerata...
Sijoitus tässä lähdössä 2.

2. Lähtö Toisen lähdön ensimmäisissä mutkissa tapahtui muutamia spinnauksia, joita Tarmo pääsi onnekkaasti hyödyntämään. Sijoitus paranikin alkukierroksilla kuusi pykälää, mutta lähdön loppua kohden oli pakko taipua muutaman nopeamman kuskin edessä. Tässä lähdössä jännitys säilyi maaliviivalle saakka, jonka Tarmo ylitti vain muutamia senttejä ennen seuraavaksi ajanutta.
Sijoitus: 15.

3. Lähtö Viimeistä lähtöä saapui ajamaan pari päivää vanhan pojan isä! Perheen uudesta tulokkaasta innostuneena Esa ajoi hurmiossa ohitellen edellä ajaneita parhaimmillaan kaksikin kerrallaan. Viidennellä kierroksella tuli sitten hiukan takapakkia. Radan kolmannessa mutkassa oli kolmen auton rypäs, joka ajoi "epätavallisen hitaasti". Esalla jäi jarrutus hiukan liian myöhäiseksi (tai joku pukkasi perään) ja auto kiipesi edellä ajaneen päälle. Tilanteesta selvittiin onneksi pelkällä säikähdyksellä.
Ruutulipun heiluessa Esa oli parantanut sijoitustaan 16 pykälää. Sijoitus siis 16.

Loppusijoitus kesän toisessa osakilpailussa oli 10. Tällä kertaa ei voi juurikaan kalustoa sijoituksesta syyttää (ainakaan tämän rungon puitteissa :-) Sen verran hyvä ajettava auto oli!

15.6.

Tänään huollettiin... Huoltolistalla oli kaikkea pientä näprättävää. Niistä tärkein oli uusien sääntöjen vaatiman "karjapuskurin" teko. Muuten ei seuraavaan kilpailuun olisi asiaa...
Koska kaiken pitää näyttää hienolta ja tyylikkäältä, jalkaterien suojarauta tehtiin vanhasta Vespan tavaratelineestä. Ruostuneesta telineestä löytyi juuri sopivan mittainen ja ruosteeton pätkä, ettei tyylistä tarvinnut tälläkään kertaa tinkiä.
Saas nähdä, montako sekunnin kymmenystä tippuu kierrosajoista, kun autossamme on lisää italialaista verta... :-)
Tänään putsattiin myös suurimmat karstat pois moottorista. Karstaa olikin ehtinyt jo "jonkin verran" kertyä. Edellisestä putsauksesta lienee kulunut jo vuoden verran aikaa...

18.6.

Testauspäivä (uskokaa tai älkää). Tänään oli tarkoitus testata moottoriemme eroja. Testisessio kääntyikin huvittelun puolelle parista pienestä syystä. Juuri kun pääsimme radalle, sadekuuro kasteli radan. Kun rata pikku hiljaa kuivui huomasimme, ettei kierroslukumittari suostunutkaan näyttämään kovemmissa nopeuksissa oikeita kierroksia. Vertailu jäi siis tekemättä.
Testaamisen sijaan ajelimme huviksemme rataa ympäri. Samalla annoimme hiukan kyytiä Liikkuvien Shikaanien seuraavalle sukupolvelle, koska radalla ei ollut ket�n muita.

22.6.
3. kilpailu

Kesä taitaa pikku hiljaa tulla! Tällä kertaa ei tarvinnut radalla värjötellä samaan malliin kuin ensimmäisissä kisoissa. Aurinko paistoi ja lämpöäkin oli 15-18 astetta.
Liekö lämmin ilma houkutellut mukaan uusia tiimejä, sillä ilmoittautuneita oli 35. Katsomokaan ei ammottanut tyhjyyttään tällä kertaa...
Tänään onnetar arpoi lähtöruuduiksemme ruudut 30, 21 ja 3. Painoteknisistä syistä (lue: vähimmällä lisäpainojen vekslausvaivalla) päädyimme ajojärjestykseen Tarmo-Esa-Matti.

1. Lähtö Sivusta seurattuna 30-40 auton lähtö näyttää aika hurjalta. Lähtösuoralla autoja on radan laidasta laitaan, mutta yllättävän hyvin selvittiin jokaisessa lähdössä ensimmäisistä mutkista.
Tarmolla oli nyt loistava tilaisuus harjoitella ohittamista, potentiaalisia ohitettavia kun oli 29 kappaletta edessä :-) Eikä Tarmo kauaa aikaillutkaan, vaan aloitti välittömästi kipuamisen kärkeä kohti. Pykälä pykälältä sijoitus parani aina 14. sijalle saakka! Sitten loppuivat kierrokset kesken :-)
"Elämäni paras lähtö!", kommentoi mr. Ohittaja maalissa...

2. Lähtö Toisessa lähdössä sama meno jatkui... Tällä kertaa Oli Esa vuorossa. Ainoa ongelma näytti olevan suoranopeuden puuttuminen, ainakin kärkitiimeihin verrattuna. Tästä syystä pari autoa pääsi Esasta ohi. Toisaalta, jos ajaa suoraa edeltävän mutkan hyvin, eikä tee muita ajovirheitä, ei ohittaminen ole helppoa selvästi nopeammallakaan autolla. Tämän sai kokea Esan takana pitkään roikkunut kilpakumppani, joka kävi vähän väliä "ilmoittelemassa" nopeudestaan :-)
Esa nousi loppujen lopuksi sijalle 14.

3. lähtö Nyt oli totuuden hetki. 1. ja 2. lähtö olivat menneet varsin hyvin, joten virheisiin ei ollut varaa. Tämä ajatus saattoi hiukan kostautua viimeisessä lähdössä, jolloin Matin ohi pyyhki autoja puolin ja toisin. Alkukierroksilla kilpailu oli tiukkaa. Matti onnistui parantamaan sijoitustaan hiukan, kunnes muutaman kierroksen jälkeen nopeampi(?) :-) kuski pääsi ensimmäisessä mutkassa ohi. Matti pääsi kuitenkin välittömästi takaisin rinnalle ja matka jatkui rintarinnan kolme seuraavaa mutkaa, jonka jälkeen vahinko otettiin takaisin... :-)
Tämän jälkeen Matti sai vedettyä pienen hajuraon takana tuleviin, mutta kolme kierrosta ennen loppua oli sama sankari jälleen rinnalla ensimmäiseen mutkaan tultaessa. Tällä kertaa ei ohitukselle mahtanut mitään ja oli tyytyminen kuudenteen sijaan.

Kauden sijoitukset sen kuin paranevat. Tämänpäiväinen suorituksemme oli paras pariin vuoteen. Loppusijoituksissa pääsimme sijalle viisi (5)!

Suuntavaistot sekaisin? :-)

5.7.

Taas on aktiivisuus ollut huipussaan :-) Testaamassa ei ole käyty, eikä liioin huoltohommiakaan tehty... Koska huomenna on taas kilpailu, piti auton kunto tarkastaa edellisen kilpailun jäljiltä. Mitään suurempia huoltohommia ei tällä kertaa tarvinnut tehdä. Autoa putsattiin, jarruvaijereita kiristettiin ja vanhojen ponttoonien tilalle vaihdettiin uudemmat. Hopeanuoli muuttui nyt siniseksi salamaksi...

6.7.
4. kilpailu

Tänään oli vuorossa kauden toinen sadekelin kilpailu. Vettä satoi enempi tai vähempi, mutta onneksi lämpöä oli tuplasti enenmmän ensimmäiseen sadekelin kisaan verrattuna - noin 15 astetta.

Viimeiseen asti uskoimme radan kuivumiseen ja sadekelin säädöt laitettiin autoon vasta radalla, jonne tällä kertaa ehdimme viimetipassa. Radalla ei ehditty käydä ollenkaan testaamassa. Varikolla sentään kokeilimme, että auto lähtee käyntiin :-)
Lähtöruutumme tällä kertaa 12, 27 ja 10. Ajojärjestys: Esa-Tarmo-Matti

1. Lähtö Radan liukkaudesta johtuen suurin osa otti lähdön varovaisesti. Ensimmäiset mutkat mentiin lähes lähtömuodostelmassa kaksi autoa rinnakkain, kunnes letka alkoi pikku hiljaa venyä...
Tällä kertaa automme ei ollut oikein iskussa. Kiihtyvyys mutkista ulos tultaessa oli hukassa, eikä pidosta ollut juurikaan tietoa. Esa teki sen mitä tehtävissä oli, mutta lähdöstä tuli tuskien taival. Pahimmillaan autoja meni ohi puolin ja toisin nimenomaan mutkan jälkeisissä kiihdytyksissä. Ruutulipun heiluessa Esa oli pudonnut viisi sijaa alaspäin.

2. Lähtö Lähtöjen välissä yritimme miettiä, mikä autossa mahtaisi olla vialla. Tyydyimme pariin pieneen säätömuutokseen, koska suuremman remontin teko keskellä vesisadetta ei oikein innostanut.
Sitten oli Tarmon vuoro yrittää, ilman sen suurempia ennakko-odotuksia. Ja samat vaivat jatkuivat... Elämää suurempiin ohituksiin ei tällä kertaa ollut resursseja, mutta "spinnaamatta maaliin"-taktiikalla sijoitus parani kuitenkin pari pykälää.

3. Lähtö Vaikka autossa ei tänään "potkua" oikein ollutkaan, onnistui Matti tekemään pari ohitusta alkukierroksilla. Tämän jälkeen kärki meni menojaan ja takaa alkoi puskea nopeampia kuskeja ohi, eikä ajofiilistä kuulemma yhtään kohottanut läpimärkä takapuoli :-) Onneksi näitä nopeampia oli vain muutama, eikä sijoitus lopulta tippunut kuin yhden pykälän.

Näin ne sijoitukset menevät vuoristorataa. Viime kilpailun viides sija vaihtui tiimimme historian huonoimpaan lopputulokseen! Lopputuloksissa olimme vasta sijalla 20...

Tarkemmin asioita pohdittuamme keksimme lopulta syyn huonoon vauhtiimme.... Sininen auto ei näköjään kulje yhtä lujaa kuin hopean värinen....

17.7.

Auton katselmus... Jälleen nökötti tallin nurkassa lohduton näky. Edellisen sadekisan jälkeen auto oli joka puolelta likainen, joten ei muuta kuin putsaamaan. Putsauksen jälkeen laitoimme toiveikkaana autoon kuivan kelin säädöt.

19.7.

Testaamassa!!! Uskokaa tai älkää :-) Tarkoitus oli testata moottoriemme eroja ja etsiä säätöjä huomiseen kilpailuun, mutta reistaileva kierroslukumittari teki hommasta hiukan vaikeaa. Ajanottolaitteistomme ei suostunut antamaan edes oikeita kierrosaikoja, ennenkuin hoksasimme irroittaa kierroslukuanturin tulpanjohdosto.
Kun ajanotto vihdoinkin pelasi, petti autosta vasemman etupyörän ripustus (onneksi radan hitaimmassa mutkassa). Etupyörän akseli napsahti juuresta poikki.
Kerrankin testaamisesta oli hyötyä. Jos emme tänään olisi olleet radalla, akseli olisi mennyt poikki huomisessa kilpailussa. Onneksi varaosalaatikosta löytyi toinen tilalle...

20.7.
5. kilpailu

Kerrankin saattoi olla tyytyväinen, että sääennusteet menevät pieleen. Illaksi oli luvattu sadetta, mutta radalla sää oli poutainen ja lämmintäkin parikymmentä astetta.
Radalla olimme tällä kertaa sopivasti reilu tunti ennen radan sulkemista, joten aikaa jäi sopivien säätöjen, lähinnä rengaspaineiden, etsimiseen. Muuten auto toimi moitteettomasti. Vain tyhjäkäynti jouduttiin säätämään kohdalleen.
Sitten lähtöruudut: 4, 30 ja 14. Ajojärjestyksen saneli tällä kertaa Tarmon kiire kalastamaan, joten ensin oli vuorossa Tarmo, sitten Esa ja lopuksi Matti.

1. Lähtö Lähtö onnistui hyvin ilman suurempaa dramatiikkaa. Tarmo onnistui säilyttämään paikkansa ja pääsi pienelle karkumatkalle kolmen muun kärjessä ajaneen kanssa. Tilanne näytti ihan lupaavalta, kunnes muutama taempaa lähtenyt kuski onnistui kuromaan kärkiporukan etumatkan kiinni. Tarmo oli tietenkin ensimmäisenä "liipasimella", koska ajoi kärkijoukon viimeisenä. Loppujen lopuksi kuusi nopeampaa onnistui pääsemään ohi, eli Tarmon oli maalissa sijalla 10.
Myös virkavalta oli paikan päällä mittailemassa autojen nopeuksia. Tällä kertaa ilman sakotusaikeita :-) Ensimmäisessä lähdössä kärkiauton nopeudeksi pääsuoralla mitattiin 86 km/h.

2. Lähtö Tältä lähtöpaikalta (30) ei paljoa hävittävää olisi ollut, mutta voitettavaa sitäkin enemmän. Esa oli löytänyt tälle päivälle loistavan ajovireen, joka näkyi myös tuloksissa. Hurja nousu alkoi heti ensimmäisissä mutkissa. Osittain muiden kolarointien johdosta, mutta pääasiassa autoon löytyneiden säätöjen ja kuskin ajovireen ansiosta.
Kun noin kolmasosa lähdöstä oli ajettu, oli Esa noussut noin 10 sijaa ylöspäin. Matkaa edelläajaneisiin näytti olevan liikaa ja Scuderia Bullet -tiimi (nro 16) ahdisteli takana. Mutta muutama kierros myöhemmin tämä parivaljakko olikin ottanut edellä ajaneet kiinni. Esa onnistui ohittamaan vielä tämän edellä ajaneen joukkion ja nousi lopulta sijalle 13 saakka!

Jo toisen lähdön aikana taivas oli alkanut uhkaavasti tummua ja 2. ja 3. lähdön välissä satoikin vettä. Alkuksi näytti siltä, että rata ehtii vielä kuivua ennen viimeistä starttia, mutta n. 10 minuuttia ennen lähtöä tuli taivaalta vielä rivakasti vettä ja rata kastui kunnolla märäksi.

3. Lähtö Tämän lähtöä varten olikin auton säätäminen hiukan hankalaa. Ottaako riski ja luottaa siihen, että rata kuivuu, vai laittaakko sadekelin säädöt autoon... Päädyimme lopulta kompromissiin näiden vaihtoehtojen väliltä, mutta se ei oikein tuottanut parasta mahdollista tulosta.
Lähdön alkukierrokset oli pakko ajaa varman päälle, koska pidon määrästä ei ollut hajuakaan. Siitä huolimatta Matti onnistui hiukan parantelemaan asemiaan. Luultavasti niiden kustannuksella, jotka eivät olleet autojensa säätöjä muuttaneet yhtään. Auto ei tosiaankaan ollut helppo ajettava ja lupaava alkukiri vaihtuikin pikkuhiljaa saavutetun sijan ylläpitämiseksi. Vaikka autoja tuntui menevän välillä ohi puolin ja toisin, ei loppusijoitus tippunut lopulta kuin yhden pykälän. Kuinka olisi käynyt, jos olisimme laittaneet autoon täysveriset sadekelin säädöt? No, mitäpä tuota jossittelemaan, ei se sijoitus siitä kuitenkaan parane... :-)

Lopputuloksissa sijoituimme tällä kertaa sijalle 13.. Ehkä pienoinen pettymys, sillä kuivalla kelillä automme oli varsin kilpailukykyisessä kunnossa...

1.8.

Työkiireidemme vuoksi seuraava kilpailu (3.8.) jäänee tiimiltämme ajamatta. Keikkakuskimmekaan eivät ole käytettävissä... :-(

13.8.

Mitä ihmettä! Tiimimme on jälleen aktivoitunut :-)
Nyt kun työt ja lomat eivät enää haittaa harrastusta, oli syytä lähteä radalle etsiskelemään kadonnutta ajotuntumaa. Ja kuinka ollakaan, jälleen kerran ehdittiin kuivalla radalla ajaa vain muutama kierros ennenkuin sadekuuro kasteli radan. Niin tyypillistä tälle kesälle...
No, onneksi oli sadevarusteet mukana ja jatkoimme ajamista rajojamme etsiskellen... Riskien otoista huolimatta radalla pysyttiin, vaikka useamman kerran ulosajo oli vain senteistä kiinni.
Johtopäätös: Liian varmanpäälle ajoa... :-)

14.8.

Ei riemulla rajaa, kun kuivalla kelillä ajaa!
Tänäänkin oltiin radalla koko tiimin voimin. Ainoastaan rengaspaineita muutettiin pari kertaa ja tyhjäkäynti säädettiin kohdalleen, muuten vain ajettiin. Kierroksia tuli yhteensä varmaan toista sataa ja mukavaa oli!

16.8.

Auton läpikäynti huomista kilpailua varten.
Mitään suurempia huoltoja ei tarvinnut tehdä. Ainoastaan raidetankojen päät vaihdettiin, jotta ylimääräiset välykset saatiin pois.

17.8.
7. kilpailu

No niin! Pitihän se arvata... Kun on tiistai-ilta Oulun Iinatissa, niin vettä tulee taivaalta enemmän tai vähemmän. Tällä kertaa pääsimme ajamaan pari testikierrosta kuivassa kelissä, mutta reilu puoli tuntia ennen ensimmäistä lähtöä alkoi sataa, jälleen kerran. Jos siitä jotain positiivista haluaa etsiä, niin nyt jäi sentään aikaa muuttaa auton säädöt sadekelille sopiviksi.
Onnetar arpoi lähtöruuduiksemme ruudut 6, 27 ja 12. Ajojärjestykseksi valittiin Esa-Tarmo-Matti.

1. Lähtö Matkaan päästiin mallikkaasti, eikä kenenkään matka tyssännyt ensimmäiseen mutkaan. Alkukierroksilla Esa onnistui pitämään paikkansa, vaikka aluksi ajaminen olikin sopivien ajolinjojen etsimistä. Lähtö oli Esan osalta lähes pelkästään jonossa ajamista, paria ohitusta lukuunottamatta. Näistä maukkaampi oli varmasti viimeisellä kierroksella takasuoralla tehty ohitus (terveisiä vaan tiimille nro 19 :-) No, vastapainoksi muutama nopeampi pystyi ohittamaan Esan ja loppusijoitukseksi tuli 10.

2. Lähtö Nyt oli Tarmon vuoro "harjoitella" märällä radalla ajoa. Alku sujuikin lupaavasti ja taempaa lähteneisiin alkoi muodostua rakoa. Kierrosten kuluessa perässä ajaneiden vauhti kuitenkin parani ja nämä saavuttivat vähitellen Tarmoa. Näistä pari onnistui myös ohituksessaan. Onneksemme joukon kärkipäässä tapahtui muutama spinnaus ja keskeytys, joiden ansoista Tarmo nousi lopulta sijalle 22.

3. Lähtö Tällä kertaa Matti oli lähdössä hereillä, eikä kukaan päässyt yllättämään. Taisipa käydä jopa niin, että sijoitus parani pykälällä tai kahdella ensimmäisten mutkien aikana. Kylmää vettä tuli kuitenkin pian niskaan, kun parin seuraavan kierroksen aikana muutama nopeampi kuski onnistui pääsemään ohi. Matti onnistui kuitenkin tekemään vielä pari ohitusta ja sijoitus pysyi samana kuin lähtöruutu, eli kahdentenatoista.

Loppusijoituksemme oli tällä kertaa 15. Sadekelin ajotaidoissamme olisi selvästikin parantamisen varaa. Täytyy myöntää, että harjoittelut ovat jääneet hiukan retuperälle, koska eihän tänä kesänä pitänyt sataa näin paljon :-)

29.8.

Auton laittelua kisakuntoon...
Edellisessä sadekilpailussa likaantunut auto putsattiin, ja tarkisteltiin kuluvien osien kunto. Samalla päätettiin, että nyt loppuu vesilammikossa istuskelu ja penkin pohjaan porattiin vedelle ulostuloreikä.

30.8.

Käytiin radalla testaamassa, että auto toimii moitteettomasti. Tekniikka toimi hyvin, mutta auto oli hieman villi ajettava. Syykin oli selvä... Käytimme harjoitellessa eturenkaina puoliksi kuluneita Maxxiksia (viime kaudelta) ja takarenkaina oli 1-2 vuotta vanhoja Vegoja. Jostain kumman syystä balanssi ei ollut kohdallaan :-)
Mutta renkaista huolimatta kierrosajat olivat ihan lupaavia huomista ajatellen... Ei muuten satanut tänään.... Kummallista...

31.8.
8. kilpailu

Tällä kertaa olikin sään puolesta omituinen päivä. Koko päivänä ei satanut tippaakaan ja kauden viimeinen kisa saatiin ajaa kokonaan kuivalla radalla, pitkästä aikaa.
Radalla olimme hyvissä ajoin. Mitään kiirettä ei ollut, koska auto oli edellisenä päivänä laitettu kisakuntoon. Jokainen kuski vain kävi pyörähtämässä muutaman kierroksen radalla ja kaikki oli valmiina viimeiseen koitokseen.
Lähtöruuduiksi saimme ruudut 7, 12 ja 27, ajojärjestys tällä kertaa Matti-Esa-Tarmo.

1. Lähtö Lähtö sujui hyvin ja vauhti tuntui heti löytyvän. Jännitystä oli ehkä hieman liikaa ilmassa ja pari ohitusyritystä edellä ajaneista epäonnistui. Näiden seurauksena takana tulleet käyttivät tilaisuudet hyväkseen ja Matin sijoitus tippui pari sijaa.
Sitten olikin kohtalon vuoro lisätä omat mausteensa soppaan. Neljän ajetun kierroksen jälkeen oikean puolen olka-akseli napsahti poikki radan hitaimmassa mutkassa ja eturengas jatkoi matkaansa yksin päätyen keskelle nokkospusikkoa. Onneksi rengas sentään löytyi 5-10 minuutin etsiskelyn jälkeen...
Pientä lohtua keskeytykseen toi yksi alipainopinen auto, jonka johdosta sijoitus tässä lähdössä oli toiseksi viimeinen.

2. Lähtö Pikaremontin jälkeen auto oli jälleen ajokunnossa ja oli Esan vuoro koittaa onneaan... Lähtö sujui jälleen mukavasti ja sijoitus säilyi ensimmäisissä mutkissa ennallaan. Alkukierroksilla pari nopeampaa pääsi Esasta ohi, mutta samaisten veijareiden keskinäisen kisailun ansiosta Esa onnistui kuittaamaan vahingon takaisin. Tiukin kamppailu tässä lähdössä olikin tiimin nro 24 kanssa. Esa oli nopeampi radan mutkaisella osuudella, mutta suoralla auto nro 24 kulki lujempaa. Tämän seurauksena sijoitukset vaihtuivat pari kertaa, kunnes Esa onnistui karistamaan ko. tiimin riittävän kauas taakseen ennen pääsuoralle tuloa.
Maalissa sijoitus oli parantunut kaksi pykälää ollen 10.



3. Lähtö Tarmo sai taas kunnian yrittää nousua häntäpäästä. Alku sujui maltillisesti tilannetta tarkkaillen, joka kannatti. Toisella kierroksella radan kolmanteen mutkaan muodostui pieni kolarisuma, jonka Tarmo taidokkaasti kiersi. Sijoitus parani kerta heitolla 5-7 pykälää. Kierrosten vähetessä Tarmo jatkoi nousuaan loppujen lopuksi sijalle 15.

Keskeytys parhaasta lähtöruudusta tiputtaa loppusijoitusta huomattavasti. Sen vuoksi loppusijoituksemme oli tänään vasta 22.

Näin on taas kausi paketissa. Lupaavan alkukauden jälkeen sijoituksemme sarjataulukossa oli lopulta 15. Tämä oli kyllä pettymys, koska mahdollisuutemme 10 parhaan joukkoon olivat hyvät ennen tämän päivän ensimmäisen lähdön keskeytystä. Aina voi tietysti jossitella, mutta tällaisten tapausten vuoksi näyttäisi olevan tärkeää, että kauden jokainen kisa tulisi ajettua. Mutta minkäs sille voi, jos työt haittaavat harrastuksia :-)
Jos jotain positiivista päivän tapahtumista etsii, niin taas opimme uutta... Jos toisen puolen olka-akseli menee poikki (näin kävi siis 19.7.), on syytä vaihtaa molemmat uuteen... Ja löytyy se hyvä puoli sarjan loppusijoituksestakin... Ei tarvitse teippailla uusia kilpailunumeroita kaudelle 2005 :-)

7.10.

Veimme motorhomen sisältöineen talvisäilöön. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen auton ajokuntoon laittaminen jäikin kevääseen...